Ohups

Ollaanpa sitä taas aktiivisesti oltu linjoilla. :) Minkäs teet, kesäillat on lyhyet ja vielä lyhyemmät, jos on hyvä keli.

Minttumaari valmistui! Lankana oli Wool, puikkoina 5mm. Jotain sössin tuossa reunuksessa, ei tullut yhtään oikein. Olisko mennyt kerrosmäärät sekaisin tuossa peruskuviossa.




Sarjassamme kuuluisia syitä luovuttaa tekeleensä muille, mutta ei ole tuo väri oikein minun. Kuvissa jää vähän liian vaaleaksi, on sellainen tumma joulunpunainen. Ostin joskus vauvanvaatteita varten, mutta ovat jääneet pyörimään. Tähän projektiin upposi 200g.




Lahjan saaja hyppi tasajalkaa iloisuuttaan. :) Ei tullut yhtään paha mieli luovuttaa pitkän ajan tekelettä pois.




Huivi valmistui aikaa sitten, mutta jo silloin oli mustikkaa vaikka kuinka paljon. Kuvissa todistusaineistoa.



-

Askel 1 melkein kokonaan

Ihania kommentteja! :} Kiitos jokaisesta.

Ollaan "kotiuduttu" (asutaan väliaikaisesti vielä toisaalla kuin oikeasti tulevassa kodissa, koska sinne tehdään kattoremonttia). Kaikki tavarat on vielä hukassa, enkä ole ehtinyt neuloa silmukkaakaan sitten töiden aloittamisen. Pääsin samaan kesätyöpaikkaan, jossa viime kesänäkin olin. Ihanaa! Loistavat työkaverit ja tuttu työ, johon vähän tulee lisäyksiä. Olen hurjan onnellinen, että pääsin a) töihin b) juuri tuonne. Asiakkaatkin on olleet tosi hyväntuulisia. Vielä on inhottavan paljon kouluhommia tehtävänä tässä sivussa. Vaivaavat vähän (paljon) päässä, mutta pitää alkaa työstää niitä pikkuhiljaa. Mutta miten ihmeessä illat voi sujahtaa niin nopeasti ohi?

Sitten neulomuksiin.

Tätini lähetti minulle viime kesänä käytetyn kannettavan synttärilahjaksi. Tästä oltiin vähän puhuttu, mutta tarkoitus oli että ostan koneen häneltä.
Hän on viluvarvas, joten tietenkin halusin lähettää hänelle kiitokseksi sukkia, mitäs muutakaan neuloja osaisi. Vaatimattomasti vuoden myöhässä, mutta tätiliini ymmärtää taatusti ja parempihan se on myöhään kuin ei milloinkaan.

Halusin kokeilla ensimmäistä kertaa puuvillaista sukkalankaa. Malli on se perinteinen, 60 silmukkaa (ajattelin että tämä varmaan venähtää). Lankana Onlinen puuvillainen sukkalanka, puikot 2,5mm. Tuota oli mukavaa neuloa, toivottavasti saan käyttökokemuksia, jotta tiedän tointaako tehdä toistekin.




Sitten tein Monkeyt aloe veraa sisältävästä Onlinen Wellness Colorista. Puikot 2,5mm.




Perussukat Sock4:sta. Aika mukava lanka.




3o1n -sukat Stepistä. Tämä on kyllä ihanaa! Olisi pitänyt aloittaa toinen sukka toisesta päästä kerää, että ei olisi olleet noin melkein samanlaiset. Minä siis teen tarkoituksella erilaiset.




Nämä Kertut aloitin aikanaan vähän välipalatyönä, mutta sitten jäivät. Nämä jää minulle.



Voi olla, että teen vielä pinkit Paraphernaliat tätiliinille. Hankin nimittäin uusia Paraphernalioita varten koon 2,25mm puikot. En olis koskaan uskonut sanovani, että tartten pienemmät puikot, kuin 2,5mm! (Enkä jokunen vuosi takaperin olisi varmaan uskonut käyttäväni edes 2,5mm puikkoja...)

Kaikki työt olivat pitkään kesken olleita ufoja. Joitakin vielä on jäljellä. Niiden suhteen en lupaa mitään, mutta katsotaan. Ajallaan teen valmiiksi kuitenkin. Hyppäsin kakkosaskeleen yli, mutta siinäpä ne loikoilee kuvassa nekin tekeleet.




P.S. Tunnetteko ketään tämän kevään ylioppilasta, joka pyrki yliopistoon ja haluaisi vastata muutamaan helppoon kysymykseen koskien erästä nettisivua? Olisin kauhean ilahtunut, jos tuntisitte / olette itse sellainen.

Maailman parhaalle äitille

Äiti on monta kertaa pyytänyt minulta lisää kämmekkäitä. Ajattelin kerralla tehdä useampaa sorttia, jotta tiedän millaiset on hyvät. Paljastui, että parhaita on ohuesta langasta tehdyt. Joten niitä lisää! Haluan kyllä itsellenikin. Minä muuten en tee kämmekkäisiin peukkuja, minusta on helpompi puuhastella ilman peukkulämmitystä. Luulen myös, että jos pitäisi väkertää muutaman kerroksen peukkuja, niin kämmekkäät odottelisi valmistumistaan huomattavasti pitempään kuin nyt.

Fufoilu on siis vielä vähän vaiheessa, joskin silläkin rintamalla on tapahtunut paljon. Kuten sanottu, väkisinkin jotain valmistuu.




Nämä ovat perusmallin mukaan Garnstudion Silke Alpaca -langasta. En oikein lämmennyt sille, odotin kai kultaa, silkkiä ja mirhamia. Minusta pinnasta tuli ärsyttävän epätasaista ja lanka on jotenkin höntyväistä sitten valmiina pintana. Tuota lankaa kuitenkin on vielä, joten äiti saa vielä pipon ja jonkun pienen kaulahuivin. Silmukoita oli 28, kulutus oli vähän alle kaksi kerää. Minua jotenkin ärsytti nuo niin paljon, että olen tyytyväinen kun häviävät silmistäni. Vielä pitäisi tehdä loput pois, ja todennäköisesti teenkin piakkoin ettei niitä tarvitse kauaa katsella.



Tein Woolista Rinsessa-kämmekkäät. Tuo Wool pisteli ainakin minua. Malli on tosi kiva ja hurjan nopea tehdä.

Lisää Woolia:




Norottelin vähän Woolin Neliraitaa. :D Tulipa aika kasaria. En norottele toistamiseen. Olin toisen noista tehnyt jo aiemmin Neliraidan tähteistä, mutta nyt kun kaivelin Wool-pussin, niin en enää muistanut millä puikoilla olin ensimmäisen tehnyt. Kakkosesta tuli paljon napakampi, mutta eipä hätiä. Vaikka leveys heittää sentillä niin korkeus on täsmälleen sama, ja vaikka kerrosmäärät heittää, niin joustimet alkaa samasta kohti ja peukuntiet yms. Näissä on 48 silmukkaa, parempi puikkokoko oli lopunviimein 2,75mm.




Ah! Nämä on kerrassaan ihanat! Lanka on Onlinen Supersocke Silkiä. Ihanaa neuloa! Ihanaa valmiina! Silmukoita 56, puikot 2,5mm.

Pahoittelen tuhruista kuvaa, en huomannut kuvatessa.

Äippä on toivonut kämmekkäiden lisäksi myös ranteenlämmittimiä, joita voi käyttää ranteiden suojina jos hiha nousee liian ylös ja hanska ei yllä peittämään. Silmukoita näissäkin 56 ja puikko 2,25mm. Ovat Onlinen jostain vanhemmasta sukkalangasta, tuli ihan hulvaton kuvio. Vähän erilainen molemmissa, mutta ei haittaa, vauhditti neulomista. Oli pakko neuloa kerralla loppuun, että näki että eihän vaan kuvio rikkoudu.

Aina sukattaa

Kummityttö sai jo yhdet sukat, joten pitihän pikkuveljellekin tehdä. Kun vein ne sukat, niin minulla oli jo tekele valmiina, että voin sovittaa sitä pieneen isoon jalkaan, joka on niin helppo aliarvioida. Oli mokoma niin ihana, kun kyseli monta kertaa että milloin hän sitten omansa saa.

Isompaan sukkaan 40s, pienempään 36s.



Ja oli niin nopeat tehdä, että ihan vahingossa livahti toisetkin molemmille.




Iskä oli tokaissut ohimennen äidille, että minun tekemät sukat on kaikkein lämpimimmät. Varmisti tuolla kommentilla sukat itselleen pitkäksi aikaa. :)

Ihan tavalliset. Seiskaveikkaa, 52 silmukkaa ja puikot 3,25mm.




Ja sitten vielä... koivu.

Sukkapamaus eli askel 3

Halusin tehdä vanhoille työkavereilleni sukat (tosin yksi heistä innostui kämmekkäistä). Nämä ovatkin olleet kesken vähän pitemmän aikaa... *viheltelee* Oli ihanaa tehdä nämä, sain kokeiltua monta uutta mallia ja lankaa!

Tässäpä näitä:

Nancy Bushin "Gentleman's fancy socks" -mallia mukaillen
(kuvista vakoiltuna)
Trekking
2,5mm puikot

Monkey
Trekking XXL
2,5mm puikot

Paraphernalia
Opal
2,5mm puikot

Aapeli
7 Veljestä
3,5mm puikot

Kertut
7 Veljestä
3,5mm puikot

Merletto-kämmekkäät
Schoppel Wolle
2,5mm puikot



Tavalliset sukkaset Stepistä, 64s.
puikot 2,5mm

Eräs näistä entisistä työkavereista meni valmistumaan opinnoistaan. On mielestäni niin hieno saavutus opiskella töiden ohessa, että halusin omalta osaltani palkita sinnikkyydestä. Huivin värit vähän arveluttivat, mutta tiesin että hän käyttää jonkun verran juuri tuollaista pinkkiä ja tummaa viininpunaista. Ensimmäiset kommentit sitten olivatkin, että "Ihan mun värit!" :)

Ruska (ehheh, yllättyykö kukaan enää?)
vironvilla
4,5mm puikot

Sitten kannustuspuhetta.
Muistatteko, kun kerroin sivumennen toimenpiteistä sähkönkulutuksen vähentämiseksi. (Koska meillä pyörii sähköllä jatkuvasti ilmastointi, lämminvesivaraaja ja lattialämmitys + muut vehkeet.) Tässä männäviikolla kuitenkin tuli sähköyhtiöltä postia. Odotettiin luonnollisesti innolla, koska tiedettiin että toukokuussa on eräpäivä 500e arviolaskulle. Olivat kuitenkin mitanneet kulutuksen. Ei paha! Kahdeksassa kuukaudessa oli mennyt alle 1800 kWh. Arviokulutus vuodelle oli 2500 kWh. Meillä on ollut 10000 kWh arvion mukaan laskutus... Pelättiin että riittääköhän se. :D Näin ollen me saadaan rahaa takaisin jo maksetuista laskuista, eikä puhettakaan että tartteis maksaa tuota jättimätkyä.

Toisin sanoen sähkönkulutuksen pienentäminen ei välttämättä ole kauhean iso homma eikä se välttämättä tunnu elellessä yhtään mitenkään. Suosittelen ja kannustan jokaista sähk... erittäin lämpimästi miettimään omaa kulutustaan, että voisiko jostain vähän tiputtaa. En tiedä paljonko meidän vähennystoimenpiteet on vaikuttaneet kWh-määräisesti, mutta varmasti edes vähän. Ja jos jokainen vähentää vähän, tekee se yhteensä paljon. :D Anteeksi kliseet, mutta nämä on minusta tosi tärkeitä juttuja.

-

Askeleet vapaaseen neulontaan

On outoa, että saan tehtyä neulomisesta (eli ihanasta harrastuksesta) inhottavan tavoitteellista. Tällä hetkellä oikein odotan milloin saan taas neuloa "vapaasti", eli että olen ohittanut jonon suunnitelluista ("nää on ihan pakko tehdä!!1!") tekeleistä. Toisaalta pitkä to do -jono on varmasti jokaiselle neulojalle tuttu ilmiö, mutta minä onnistun aina tekemään niistä PAKOLLISIA.

Laskin, että voin ottaa askelia siihen vapaaseen neulomiseen. Ei varmaankaan tarvitse sanoa, että sinnekin on jo hurjasti suunnitelmia, mutta ne sentään on sellaisia "ei kiireellisiä", ne on sellaisia normaaleja haaveita. Niistä aion nauttia. Nämä aion suorittaa, kun kerran on tullut luvattua. Itselleen - tai muille.

Tällä hetkellä puikoilla on niin mahdottomasti tavaraa, että oikein ärsyttää. Kaipaan sitä, että olisi vain yksi työ puikoilla. Tai kaksi...

Minulla on paha tapa joka kerta hoksata, että minähän voisin tehdä jotain synttärisankarille / valmistuneelle / ihan muuten vaan syntymättömyyspäivän yllätykseksi. Sitten eräpäivä yllättää ja tulee kauhia kiirus, ihan kuin lahjoja ei voisi ostaakin tai ihan kuin lahjoja aina edes tarvitsisi antaa. Muille tulee tehtyä tosi herkästi, koska:
- tää on niin sen väristä
- tää malli on niin sen näköinen
- se varmasti tykkäis
- ei tää lanka ehkä kuitenkaan oo mun väriä, mutta hei tämähän kävis...

Valmistuneista iso osa päätyykin muille kuin minulle. Lisäsin tunnisteet "mulle" ja "sulle", ihan vain jotta näen että tuleeko tässä itselle tehtyä mitään. Toisaalta ajattelen asian niin, että ei se ole minun vika, että ympärilläni on niin paljon ihania ihmisiä. Tykkään hirmuisesti yllättää tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin. Onneksi lähelläni on paljon ihmisiä, jotka osaavat arvostaa itse tehtyä (muutoin en todellakaan vaivautuisi). Onhan se hirmuisen palkitsevaa, kun tekeleitä kauheasti kehutaan, haluaa yllättää toistekin!

Sitä paitsi minähän hukkuisin neulomuksiin jos pitäisin kaikki itse. Minulla on aarrelaatikko, johon menee kaikki mitä en ota itselleni käyttöön. Vähän aikaa sitten puoliskon sisko kävi ja intouduin esittelemään laatikon sisältöä. Kälyn mukaan lähti lapaset, sukat ja hiiiiirrrmu iso turkoosista Kitten Mohairista neulottu Fifi-huivi. Tykkäsi! :) Ja minä myös, sain tekeleet niistä tykkäävälle ja laatikkoon lisää tilaa.

Onneksi ei taida olla kuin kolme askelta sinne "vapaaseen neulontaan".
Askel 3. Sukkia, sukkia, sukkia...
Askel 2. Ystävä.
Askel 1. Täti.

Sitten saa taas rauhassa tehdä ihan mitä lystää. Edes hetken.

Tässä vielä vähän "laittomuuksia". Teki mieli tehdä Jotain. Lankavarastoni (nyt on pakko sanoa että) valitettavasti on niin sukkalankapainoitteista, ettei löytynyt mitään virallista huivilankaa. Tempaisin sitten kaksi kerää 7V:tä ja 5mm puikot ja aloin neuloa Zetoria. Siitä tuli ihana! Se jäi veljen vaimolle (eli käly hänkin, kälyjä kaikki paikat täynnä), kun käytiin siellä viikonloppuna. Tuo väri ei ole neonvihreä, vaan sellainen "vaalea herne". (Pingottamista täytyy näemmä opetella...)




P.S. Ruska-täti Ruotsista tykkäsi huivistaan ihan mahdottomasti. Laittoi kortin jouluna, jossa kiitti ja ylisti. Myöhemmin vielä soitti, kiitti ja ylisti. :) Mitähän sitä hänelle seuraavaksi tekisi... ;)

Villi itä ja ihana arvontavoitto

Tuo hirvipaisti edellisessä postauksessa saattoi kuulostaa karulta, mutta sillä on taustansa. Syksyllä kun muutettiin tänne, niin yhtenä iltana tuo puolisko soitti, että hän teki just teeripaistia. Vähän aikaa kesti ennen kuin leikkasi että se on ajanut teeren yli. Parin päivän päästä soitti, että on tehnyt jänispaistia. Vitsailtiin, että kunhan nuo paistit pysyy tuossa kokoluokassa, niin ei mitään hätää. Kiitos muuten empaattisista kommenteista!
Nyt on autokin jo korjattu, hyvin onkin. Kyllä se kolari puoliskossa näkyy. Se nimittäin hidastaa selvästi joka kerta, kun ajaa sen kolaripaikan ohi. Ihan hyvä, että edes jossain määrin asiaa käsittelee, kun kolarin jälkeen oli niin reippaana ja pirteänä hoitelemassa asioita kuntoon.

Meillähän on täällä varsinainen avara luonto. Löytyy kotikarhua ja -sutta, samoin käärmeitä. Karhut ei pelota, koska sitähän sanotaan että karhu on nähnyt meistä kaikki, mutta vain harva karhun. Susikaan ei sinänsä pelota, tosin myönnän että kyllä sen kohtaamiseen varautuu (kun käydään sysipimeään aikaan lenkillä, niin naisen logiikalla olen varannut heitettävää mukaan, esimerkiksi kävelysauvat tai potkurin :o) , samoin taskut pullottaa koirannappuloista). Yllättävän nopeasti tähän villiin luontoon toisaalta tottui ja sen hyväksyi ja ennen kaikkea siitä nauttii hurjasti, mutta toisissa asioissa hyväksyminen ja pelkäämättä oleminen oli huomattavasti vaikeampaa. Kyllähän sen tietysti tiesi, että kun korpeen muuttaa, niin täällä on ihan toisella tavalla elukoita kuin keskellä kaupunkia ja minun puolesta saavat olla, minähän niiden seuduille tunkeudun. Käärmeet tosin mietityttää. Minä osaan kulkea kumppareissa kesälläkin, mutta koirille en voi kumppareita pukea. Syksyllä törmäsin kolmeen käärmeeseen, kahteen pihatiellä ja yhteen pihalla. Olivat varmaan jo niin jähmettymässä syksyllä, koska eivät auton tärinään reagoineet, kai muuten olisivat tiehensä luikertaneet? Se kyllä säikäytti, kun ajoin pihaan ja astuin ulos autosta, sitten vasta tajusin katsoa että mikä on jalan vieressä: käärmehän se.

Asiaan! Voitin arvonnassa lohdutuspalkinnon (wihhii!!!), ja voitto löytyi postilaatikosta jo melkein kaksi viikkoa sitten... Oli varsin mieleinen! Palkinto saapui olomuodoltaan kerinä, mutta saman päivän aikana kokivat muodonmuutoksen tiskiräteiksi. Paketissa oli lisäksi kivantuoksuista rentouttavaa saunahunajaa (isäntä on ihan innostunut käyttämään tuota!) ja varsin vallaton sikakortti. :) Kiitos Tiina!



Paketissa tuli beigeä ja tuollaista sinivihreää Bambua, keltainen on sitä vanhaa. Nyt olen tuhonnut varastoistani kaikki Bambut, eli yhteensä 250g uudet tulokkaat mukaanluettuina. Siitä määrästä syntyi seitsemän tiskirättiä. Pitää lähteä tonkimaan lankavarastoja, että löytyisikö sieltä mitään hyvää puuvillaista tuohon rättitarkoitukseen, ihan vaan vertailun vuoksi.

Beige on joutsen. Kun kysyin puoliskolta, että mikä tämä on, niin hetken tuumittuaan totesi täysin vakavissaan että sorsa (ilme vielä sellainen "miksi kyselet tyhmiä ja päivänselviä"). Taivas varjele, jos tuolla olisi enemmän intoa metsästykseen. Sitten on sammakko ja omppu.




Kun purin tämän kuvan koneelle, niin tuli mieleen että onko sitä tosissaan pakko ihan kaikki näyttää ja dokumentoida. (Tänään opittua: aamuaurinko näyttäis jättävän kovat varjot.) Ei tuo ole niin kovin merkittävä tekele. Malli on kukkarätti, mutta pitää olla tosi hyvä mielikuvitus, että siinä kukkia näkee. Onneksi en tosin näe mitään muutakaan, jotain härskiähän se olisi kuitenkin.

Sitten vielä sukat sille maailman ihanimmalle kummitytölle. Minä olen sitä mieltä, että me kaivataan kauheasti lisäkummilapsia. Kummius on maailman parasta! Saa poimia kermat päältä ja jotenkin näyttäisi siltä, että kummilapset myös luottaa tosi paljon. On ihan huippua jutella yhdessä mieltä askarruttavista asioista (en tosin suurimpaan osaan osaa vastata, mutta tiedonetsintä yhdessä on lähes yhtä hauskaa). Minulla on itselläni ihanat kummit ja näin ollen loistavat kummiroolimallit, olen edelleen jatkuvasti tekemisissä molempien kanssa.





Sukat on Seiskaveikan pelleraitaa, minusta nuo värit on ihanat. :o) Samoin the kummitytön mielestä. Puikot oli 3,25mm, silmukoita 40 (itselle muistiin).

Yritän kovasti, että seuraava postaus tulisi paljon pienemmällä tauolla. Se on tuo kuvaus...!

-

Ulkovarustetta

Valkoinen ei oikein sytytä minua värinä, minusta se on jotenkin keskeneräistä. Minulla kuitenkin oli kaapissa kaksi kerää Novitan Mamboa, jotka ammoin olin ostanut salomoninsolmuhuiviin. Se malli oli Novitan jostain lehdestä (siitä jossa salomoninsolmut "esiteltiin"). Kotona tarkastelin lehteä ja huomasin, että kas kolme keräähän sellaiseen muhkeaan kokoon olis tarvinnut. Sen salomoninsolmuhuivin piti mennä äitille, ja taidanpa tarjota tätäkin. Tässä malli on siis helmineuletta 10mm puikoilla. Eka kerta kun Mamboon koskin, mutta mukavaa se oli neuloa. Saapa nähdä, miten Mambon käy.

Lisää valkoista:

Vauvan setti tuttaville, ihan peruslapaset ja -sukat ja -myssy. Myssyyn minulla on ohje paperilapulla, joka on kulkenut jo pari vuotta mukana, sukissa ja lapasissa molemmissa on 40 silmukkaa ja puikot taisi olla 2,75mm, lankana Wool.
... mutta ette usko mitä tein! Jo peräti toistamiseen!
No kiinnitin sen kiinnityshäspäkän, i-cordin, tuohon lippaan mikä jää vauvan otsalle (nehän tietenkin kiinnitetään sinne poskien sivuille). DOH! Parasta tietenkin se, että en viitsinyt vaivautua tarkistamaan kiinnitysnauhan lopullista sijaintia, vaikka ennenkin olen saman virheen tehnyt, ei muuta kuin kiireessä neula käteen. Kiire kyllä poistui heti kun huomasin tehneeni tuon virheen. :) Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja tein pois olkkarin pöydältä vetelehtimästä. Ihan ajoissa olen vaikka vähän viivästyikin toimitus, ei lapsi vielä kävele eikä ole rippikoulussakaan.

Meidän ihana Eikka muuten otti ylpeänä mallikehut vastaan. Ei kuulemma harkitse vielä kokopäivätoimiseksi malliksi ryhtymistä, mutta kuvakansion saattaa lähettää parille valtakunnan tärkeimmälle mallitoimistolle. Eikalla on valitettavasti vähän semmoset mallimitatkin... Siinä on oikeasti semmonen koira, että en ole toista samanlaista tapausta tavannut, enkä varmasti tule tapaamaankaan enää koskaan. Samassa paketissa on raudanlujat hermot (ei hätkähdä sitten ei yhtään mistään), hirmunen annos huumorintajua ja lempeyttä ja ihan mahoton määrä työmotivaatiota ja nöyryyttä. Tajuaa jo puolesta ajatuksestakin. Onneks tuo ei ihan täydellinen ole, olis lohduton olo silloin, koska se olisi silloin ihan liian hyvää ollakseen todellista.

Hauskaa laiskiaissunnuntaita! Eiku...

Terveisiä eräältä laiskiaiselta! Pikkisen pitkittyi tämä tauko. Nomutkun ei kuviakaan saanut otettua ja oli kaikenlaista ja ja ja... Mutta täällä ollaan nyt!

Muutimme syksyllä vuokralle omakotitaloon. Kerrostalokolmiossa kulutimme sähköä vuodessa 960kWh ilman pihistelyä, mutta näin omakotitalossa sähkönkulutus alkoi pelottaa. Täällä sähköä tuntuu kuluvan paljon itsestä riippumatta. Näitä sähkönsyöjiä ovat muun muassa ilmastointi, lämminvesivaraaja sekä lattialämmitys. Lattialämmitys on pakko pitää kosteissa tiloissa, lämminvesivaraajaa on pienennetty ja ilmastointikaan ei kohise tarpeettoman isolla.

Minulle iski energiapiheys, haluan olla energiatehokas. Pyysin puoliskolta, että laitetaan lattialämmitystä vessassa pienemmälle, eihän me siellä röilätä vettä lattialle. Puolisko suostui, mutta vain sillä ehdolla, että teen meille lämpimät tossut vessassa astelua varten. No, ei siellä nyt oikeasti niiiiin kylmä lattia ole... :)

Kahdet tossut on jo huovutettu koneessa, kahdet odottaa huovuttamista. Ajattelin että huovutan ne vasta kun nämä ovat puhki / muuten kaipaa uusia tossukoita.

Lankana on ihana Pirtin kehräämön hahtuva, puikot taisi olla 7mm. Näitä tossuja olen tehnyt ennenkin, malli on kantapään kautta kokeiltu. Nyt haluan meille vielä sellaisen vessanaulakon, jossa vessatossuja voisi pitää.




(Joku hirveä tötterö noissa puoliskon tossuissa kärjessä, noissa limeoransseissa! Tekis mieli sanoa että miltä se näyttää, mutta enpä kuitenkaan sano. Toivottavasti armailla lukijoillani ei ole yhtä likaista mielikuvitusta kuin minulla. Ei se kyllä tuolta näytä livenä...)

Malli on siis kantapään kautta kokeiltu, mutta alunperin lähdin liikkeelle ihanan Kangaskasan tossuohjeesta. Siinä muistaakseni tossusta tuli liian pieni jalkaani pituussuunnassa ja se ahdisti tuosta jalkapöydältä (mulla on korkea jalkapöytä ja muuten semmonen littana räpylä). Äitille olen tehnyt tossut Kangaskasan ohjeella, ja äipälle olivat... no, kuin tehdyt.

Mittees muuta oun ahkeroinunna? No vaikka mitä.

Tiskirättimania iskee tännekin. Aika äkkiä sitä puheensa pitää pyörtää. Muistan kun teinimpänä siivoilin aina mummilla ja mummilla oli käytössä milloin mitäkin verkkarinpaloja. Meillä kotona siivottiin viimeisen päälle hifisti, oli mikrokuitua ja sitä sun tätä - ja siivoaminen oli hirveän helppoa ja tuskatonta (mutta silti olen ihan onneton siivoamaan, höh). Mummi sitten käytti, kuten sanottua, milloin mitäkin verkkarinpaloja ja ei voi sanoa muuta kuin että esmes vedenimukyvystä sai vain unelmoida niiden kanssa. Ja joo, siihen säästäväisyyteen on aivan selvä syy ja hävettää nillittää säästäväisyyden seurauksista, kun takana on ollut mitä on. Kuitenkin päätin, että teen siivouksesta aina helppoa itselleni enkä kitsastele siivousvehkeiden ostossa ja vannoin, etten varmasti ikinäkoskaan rupea kierrättämään vanhoja rääsyjä siivoukseen. No, en kierrätä vieläkään, mutta lähellähän tässä ollaan (ja kun näin ensimmäisiä tiskirättejä niin tuhahtelin että onpa sitä taas kaikenlaista - suhtautuuko sitä aina niin negatiivisesti kaikkeen vai olikohan nämä vaan vanhoja traumoja?). Pakko myöntää, että aivan loistava idea, keneltä lie sitten ikuna lipsahtanutkaan. Hyvä että rantautui Suomeen!
... veisköhän näitä mumpsallekin? :)




Kaksi tassutiskirättiä Novitan Bambu-langasta. Lanka oli kaksinkerroin ja puikot 3,5mm.
(Toista on jo ehditty käyttää aika paljon, kuten kuvasta näkyy. Kohtapa pääsee pyykkiin mokoma!) Noita Bambuja minulla oli kolme kerää, ja ne reppanat yrittävät tulla vaikka miksi. Ensin yritin tehdä niistä mekkoa ystäväni vauvalle, ei onnistunut. Sitten yritin tehdä tiskirättiä yksinkertaisesta langasta, ei onnistunut. Sitten kokeilin Shetland triangle -huivia ja pääsin jo aika pitkälle, mutta ei vaan onnistunut.

Siinähän tuli loistava aasinsilta mumpsaan. Mummi täytti 85 vuotta tammikuussa, ja tein hänelle yhdistetyksi joulu- ja synttärilahjaksi huivin Pirtin kehräämön karstalangasta (oooooi mä sitten rakastan tuota - joko mä olen sanonut että mä rakastan Pirtin kehräämön lankoja?). Malli on jälleen Villapallon Ruska-huivi. Lahja taisi osua ja upota, kun oli hartioilla sitten 85-vuotisjuhlilla. Jes! Muistin kyllä korostaa, että lanka on 100 % villalankaa, koska mummi on joskus narissut siitä, miten täyttä villalankaa ei saa enää mistään, "vaan kaikissa on niitä mahaireja ja mitä ne nyt on". Harmi, ettei mummi enää neulo, veisin heti sylillisen villalankaa! Silloin aikanaan en osannut kiinnittää tuohon kommenttiin mitään huomiota (ja totta se oli, ei tainnut Novitan valikoimissa olla siihen aikaan ihmeemmin täyttä villaa - ei niitä ainakaan saanut sen kaupungin kaupoista). Jospa mummin arvot periytyisivät minullekin. :)


Puikkoina taisi olla 6mm. Kuva taas nolo, mutta koetin vähän trimmata sitä, koska vähän ylempänä näkyisi pingotuslakanan keskellä oleva reikä... No, kylläpä kannatti sanoa, kun kerta näin vaivaa sitä piilotellakseni. :D Paljon parempi kuva olisi sieltä synttäreiltä, mutta en laita vielä ainakaan kun en osaa peittää päätä.

Stay tuned! Luvassa myöhemmin (en sano milloin tarkemmin, ehkä tähän tahtiin ensi jouluna) aivan hirveitä tekeleitä! Sanon jo nyt, että herkimpien ei sitten kannata katsella, voipi jäädä pysyviä traumoja. Niihin töihin liittyy se "minä olen nämä ostanut, ne on käytettävä sitten myös" -syndrooma (eikun perversio).

P.S. Ehkä kohta siivous jo meikäläisellekin maittaa, kun riittävä motivoija löytyy?

P.P.S. Olen näemmä kirjoittanut tämän postauksen ensimmäinen helmikuuta. Minä luulin että nyt on 22.2.

Oman elämänsä supermalli

Myssyn ja kaulaliinan setti matkasi maailman ihanimmalle kummitytölle synttärilahjaksi. Kävimme myös katsomassa hulvattoman Madagascar II:n.




Tälle mallille riittää kuvauspalkkioksi nakki. Nyt sai tosin nakin ja luun. Einari sai ensimmäistä kertaa eläissään vaatteita päällensä, ei ole tarvinnut tähän mennessä potkurin tai reen edessä juostessaan lisälämmitystä.

Mallit: ei vaadi kummoistakaan kekseliäisyyttä,
mutta sopivat oli tuoreelle seiskaveelle!
Lanka: Novita Teddy Puikot: 7mm

BO

BO valmistui jo pitkän aikaa sitten. Sen oli tarkoitus lähteä samaan aikaan eräiden tiettyjen sukkien kanssa eteenpäin, mutta sukat ovat vielä toistaiseksi hengettömät.

Kiva malli, kuvassa ei valitettavasti näy miten ihanasti Pirtin kehräämön lanka vaihtaa värejään. Minulla oli tuota lankaa 80 gramman nöttönen ja mietin mitä siitä saisi. BO:sta tuli ihan kiva, pituutta noin 150cm. Puikot oli 5mm, seuraavaan käytän 6mm. Tämä on kyllä lempparilankaa! Herr Hisk It otti sitä näppeihinsä ja totesi että onpa kuohkeaa - ja niin se on!

Ruskaa Ruotsiinkin

Nyt ei jutututa yhtään, mutta lyhyestä virsi kaunis. Tästä tuli aivan ihana ja se lähti Ruotsia kohti puoliskon sukulaistädin syntymättömyyspäivää juhlistamaan. Toivottavasti huivi ilahduttaa - ei olla nähty tätä tätiä pitkään aikaan ja se on harmi, sillä siinä on aivan loistopakkaus risat kasikymppiseksi. Juolahti mieleen tehdä jotakin yllärikivaa ihan muuten vain.

Malli: Ihanan Villapallon ihana Ruska-huivi
Lanka: virolainen liukuvärjätty
Puikot: 5mm Kulutus: n. 190g
Koko: n. 213cm x 102cm
Muuta: Lanka näytti loppumisen
merkkejä hyvin riitillisellä hetkellä,
joten vähän puljasin ja muokkasin
kuviota. Hyvä tuli ja lankaa jäi just
ja just vähän jäljellekin.

Täsää!

Ei ne tekniset ongelmat mihinkään poistuneet, ohitin ne.

Kokeilin toisenväristä 7V Polkkaa. Siinä missä se vihreä oli kuohkeaa ja paksua, niin tämä olisi kaivannut ohuempia puikkoja ja oli jotenkin nirisevämpää. Ei ollut sopivasti pienempiä puikkoja, joten annoin mennä vanhoilla. Käyttäjä kertoo: "Olen tyytyväinen!"

Lanka: 7V Polkka Puikot: 3,5mm
Kulutus: alle kerä Koko: 44
Muuta: Päättely ulkoistettu - Herr Hisk It päätteli ihan itse! :)

Kurkkusalaattia

Mr. Hisk It toisinaan yllättää iloisesti ja tuo ruokaostoksilta lankakerän (ja muutenkin pitää ihan kiitettävästi huolta, ettei hallitus Hisk It:n lankavarasto pääse vajumaan liikaa). Valitettavasti tämä tällainen ihanuus ei kuitenkaan korreloi Mr. Hisk It:n sukkien määrään.

Lupasin kuitenkin juuri tästä langasta sukat armaalleni, lohtusukat. (Onneksi asiat kuitenkin järjestyivät, kuten niillä yleensä tapana onkin, ja elämä pujahti jälleen positiivisille raiteille. Työttömiksi jäivät lohtusukat, ei mieheni.)

Mitä vauhtia sukat valmistuivatkaan! (Varsinkin kun kiilasivat kaikkien muiden keskeneräisten töiden ohi.) Olivat valmiina jo tiistaina, mutta kun se viimeistely on niin työlästä...
Aloitettuani blogiurani tyylikkäästi haukkumalla Novitan heti ensimmäisessä postauksessa, niin vedän nyt vähän kotiinpäin: Ihanan paksua! Ihanan pehmoista! Värit paljon vähemmän kurkkusalaattimaiset livenä kuin kuvissa! Ooh! Aah!
Sukat kuitenkin menevät säälimättömään ja lahjomattomaan kulutustestiin. Tuli nimittäin halu ostaa tätä lankaa lisää. Katsotaan, mitä kestävyystesti paljastaa, mietin ostamista sitten. Ovat olleet jo puoli päivää jalassa, toistaiseksi ei ongelmia. Hyvä Novita!


Kuvausvaiheessa mietin, kuinka koijaisin eli huijaisin. Vasurisukka nimittäin on aivan erilainen, kuin oikean jalan sukka. Onneksi tarkoituksella. Opettelin itselleni uuden kärkikavennuksen ja vasemman jouduin tekemään ilman netin apua. Saattaa arvata, kuinka kävi. Rakkaani on kuitenkin ilmoittanut halukkuutensa toimia koekaniinina tällaisissa tapauksissa, on kuulemma pääasia että jalat pysyvät lämpiminä.

Oikeaan olen tyytyväinen. Tätä lisää. Sitähän sanotaan, että ihminen tarvitsee satakunta toistoa uuden asian kunnolla oppimiseen, eli enää 50 paria puuttuu. Onnekseni (ja katsojien epäonneksi) minä harvoin kyllästyn malleihin. Minusta se on nimenomaan ilo oppia malli ulkoa. (Tästä voimme päätellä, etten juurikaan tee isoisoja töitä.)

Minä en pidä nurjista silmukoista. Isojen kolmiohuivien pitkät nurjat kerrokset selvitän puhtaalla apinanraivolla. Olen kuitenkin todennut, että nurja pystyrivi siellä täällä ryhdittää sukkaa kummasti, eikä se sotke langan kuviota ollenkaan niin ikävästi, kuin 2o2n-joustin.

Pahuksen paljon puhetta yksistä sukista. Odottakaas, kun teen jotain hienompaa.

Lanka: 7V Polkka Puikot: 3,5mm Kulutus: alle kerä