Nyt kyllä tuli liikoja lupaava otsikko, mutta ajattelin vain kertoa, että täällä ollaan ja hurjasti olisi tekeleitä näytettäväksi. Kuvaaminen vaan ei ole nyt maistunut, sille taas on ihan ymmärrettävä syy.
Palajan pian!
tiistai 17. marraskuuta 2009
tiistai 29. syyskuuta 2009
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mikä päivä!
Postissa tuli KAKSI yllätystä!
Esittelen avausjärjestyksessä.
Olin onnekas ja voitin Oranssin arvonnassa ihan vasta - pikkuisen on rouva nopea postittelemaan! Mulla taas ei muisti näemmä kanna kovin pitkälle. Mulla ei nimittäin yhtään lanttu leikannut, kun Oranssi kirjoitti käyneensä postissa. :D
Kun avasin tätä pakettia, niin puolisko repesi. Olisi kuulemma pitänyt saada kuva ilmeestä. Kieltämättä leuka saattoi vähän tipahtaa... MULLE!!! Kirjoneulelapaset!!! En muista milloin mulla on viimeksi ollut kunnon kirjoneulelapaset, mutta en kyllä sitäkään, että milloin olen saanut jotain itsetehtyä. Taitaa olla Haavistot. Ihanan pitkät!
Nämä on vielä siitä ihanat, että minähän en osaa ensinkään tehdä kirjoneuletta, joten osaan kyllä arvostaa näitä ihan hurjasti. Taatusti olleet tosi työläät.
... minusta kyllä tuntuu, etten raski käyttää noita. :F
Lisäksi Oranssin paketista löytyi kaksi kerää Fabelia! Tuliskohan näistä Baktus... (Äiti, niin mut kun kaikki muutkin!) Teetäkin oli!
Kuvissa työskentelee tarkastuslautakunta. Totesi langat erinomaisen hyviksi. Vaikka siihen Baktukseen.
Ihan kuin Oranssi olis käynyt kuvaamassa mua salaa...
Kiitos hurjasti, tuo oli aivan ihana yllätys! <3
Oon ihan liikuttunut noista lapasista, että joku raskiikin antaa tuollaiset pois.
Sitten toiseen pakettiin!
Oltiin menossa mökille saunomaan, kun avasin näitä yllätyksiä. Matkalla ehti tulla jo sen verran pimeä, että tässä vaiheessa ei enää oikein nähnyt. Piti mennä vaan käsikopelolla. Sisältö oli aivan hurjan pehmeää! Valossa tuolle pehmoisuudelle löytyi luonnollinen selitys. Lanka on nimittäin Kauhavan Kangas-Aitan Siloa, jossa on 75% merinoa ja 25% silkkiä! :)
Nämä langat sain siitä (mitättömästä!) hyvästä, että jeesasin erästä nuorta virkkaajaa. Neitosella oli suunnitelmissa setti, johon kuuluisi kaulahuivi ja myssy, mutta lanka oli loppumassa. Muistelin sitä varastostani löytyvän (ja vielä kesti pitkään löytää ne eli kesti pitkään ennen kuin saapuivat perille) ja tarjosin niitä virkkuupuuhiin. Pyysin itselleni yllärin vastalahjaksi. Eikö ollutkin taktista. :o)
Toivottavasti käsityökärpänen iskisi oikein kunnolla, sekä tyttäreen että äitiin. Siihen olis kyllä hyvät mahikset, kun käy tuollaisia ihanuuksia ostelemassa... ;)
Lankaa tuli 300g. Se on niin pehmoista, etten sanoisi siloista, että sen pitää ehdottomasti päätyä ihoa vasten. Ajattelinkin tehdä siitä jonkun kauniin huivin (ehkä Lumi?) tulevan syystakkini seuraksi. Sekin on vihreä.
Väreistä puheenollen.
Tuija murehti edellisen postauksen kommentissa ettei käynyt ennen lankaostoksia blogissani tekemässä agentin hommia, mutta eipä näemmä olis tarvinnutkaan, kerran on tuollainen meedio. :D Lankojen mukana tulleessa kirjeessä toivottiin, että värit osuisivat kohdalleen. No kyllä! Minusta nuo on ihan just minun värisiä lankoja.
Eikö? :)
Kiitos ihan tosi paljon! Tämä oli ihana yllätys (ja ihan liikaa..!) ja minulle täysin tuntematonta lankaa! Toivottavasti saan pian raportoitua valmiista huivista. :) Tiedä vaikka kuultais pianonsoittoa tämän lankavaihdon tiimoilta aikanaan. :)
Aaah. Lähetän tämän ilon ja onnen jokaiselle lukijalle!
Ehkäpä laitan itsekin hyvän kiertämään jonkun hetken päästä.
-
Postissa tuli KAKSI yllätystä!
Esittelen avausjärjestyksessä.
Olin onnekas ja voitin Oranssin arvonnassa ihan vasta - pikkuisen on rouva nopea postittelemaan! Mulla taas ei muisti näemmä kanna kovin pitkälle. Mulla ei nimittäin yhtään lanttu leikannut, kun Oranssi kirjoitti käyneensä postissa. :D
Kun avasin tätä pakettia, niin puolisko repesi. Olisi kuulemma pitänyt saada kuva ilmeestä. Kieltämättä leuka saattoi vähän tipahtaa... MULLE!!! Kirjoneulelapaset!!! En muista milloin mulla on viimeksi ollut kunnon kirjoneulelapaset, mutta en kyllä sitäkään, että milloin olen saanut jotain itsetehtyä. Taitaa olla Haavistot. Ihanan pitkät!
Nämä on vielä siitä ihanat, että minähän en osaa ensinkään tehdä kirjoneuletta, joten osaan kyllä arvostaa näitä ihan hurjasti. Taatusti olleet tosi työläät.
... minusta kyllä tuntuu, etten raski käyttää noita. :F
Lisäksi Oranssin paketista löytyi kaksi kerää Fabelia! Tuliskohan näistä Baktus... (Äiti, niin mut kun kaikki muutkin!) Teetäkin oli!
Kuvissa työskentelee tarkastuslautakunta. Totesi langat erinomaisen hyviksi. Vaikka siihen Baktukseen.
Ihan kuin Oranssi olis käynyt kuvaamassa mua salaa...
Kiitos hurjasti, tuo oli aivan ihana yllätys! <3
Oon ihan liikuttunut noista lapasista, että joku raskiikin antaa tuollaiset pois.
Sitten toiseen pakettiin!
Oltiin menossa mökille saunomaan, kun avasin näitä yllätyksiä. Matkalla ehti tulla jo sen verran pimeä, että tässä vaiheessa ei enää oikein nähnyt. Piti mennä vaan käsikopelolla. Sisältö oli aivan hurjan pehmeää! Valossa tuolle pehmoisuudelle löytyi luonnollinen selitys. Lanka on nimittäin Kauhavan Kangas-Aitan Siloa, jossa on 75% merinoa ja 25% silkkiä! :)
Nämä langat sain siitä (mitättömästä!) hyvästä, että jeesasin erästä nuorta virkkaajaa. Neitosella oli suunnitelmissa setti, johon kuuluisi kaulahuivi ja myssy, mutta lanka oli loppumassa. Muistelin sitä varastostani löytyvän (ja vielä kesti pitkään löytää ne eli kesti pitkään ennen kuin saapuivat perille) ja tarjosin niitä virkkuupuuhiin. Pyysin itselleni yllärin vastalahjaksi. Eikö ollutkin taktista. :o)
Toivottavasti käsityökärpänen iskisi oikein kunnolla, sekä tyttäreen että äitiin. Siihen olis kyllä hyvät mahikset, kun käy tuollaisia ihanuuksia ostelemassa... ;)
Lankaa tuli 300g. Se on niin pehmoista, etten sanoisi siloista, että sen pitää ehdottomasti päätyä ihoa vasten. Ajattelinkin tehdä siitä jonkun kauniin huivin (ehkä Lumi?) tulevan syystakkini seuraksi. Sekin on vihreä.
Väreistä puheenollen.
Tuija murehti edellisen postauksen kommentissa ettei käynyt ennen lankaostoksia blogissani tekemässä agentin hommia, mutta eipä näemmä olis tarvinnutkaan, kerran on tuollainen meedio. :D Lankojen mukana tulleessa kirjeessä toivottiin, että värit osuisivat kohdalleen. No kyllä! Minusta nuo on ihan just minun värisiä lankoja.
Eikö? :)
Kiitos ihan tosi paljon! Tämä oli ihana yllätys (ja ihan liikaa..!) ja minulle täysin tuntematonta lankaa! Toivottavasti saan pian raportoitua valmiista huivista. :) Tiedä vaikka kuultais pianonsoittoa tämän lankavaihdon tiimoilta aikanaan. :)
Aaah. Lähetän tämän ilon ja onnen jokaiselle lukijalle!
Ehkäpä laitan itsekin hyvän kiertämään jonkun hetken päästä.
-
maanantai 24. elokuuta 2009
Viikonloppuna
Lähdettiin reissaamaan puoliskon mummolaan.
Nyt talo on tyhjä.
Mummo kiukuttelee rapiat sadan kilometrin päässä omassa yksiössään, jossa hänellä käy apua neljä kertaa päivässä.
Nyt on helppo ymmärtää häntä. Talosta huokui, kuinka siellä on asunut hurjan määrätietoinen ja vahvatahtoinen ihminen.
Kävimme myös puoliskon edesmenneen äidinisän talossa. Talo on jäänyt tyhjilleen parikymmentä vuotta sitten, ja kymmenisen vuotta sitten siellä on joku sisaruksista viettänyt kesälomaansa. On vaikea uskoa.
Harja odotti portailla, että joku voisi lakaista pois syksyllä varisevat lehdet ja talvella portaille puskevat lumikinokset.
Töpseli oli otettu pois seinästä ettei ukkonen vain rikkoisi telkkaria ja lakanat odottivat nukkumaanmenijää.
Se on kaunista seutua se. Sinne voisi vaikka muuttaa asumaan.
-
Nyt talo on tyhjä.
Mummo kiukuttelee rapiat sadan kilometrin päässä omassa yksiössään, jossa hänellä käy apua neljä kertaa päivässä.
Nyt on helppo ymmärtää häntä. Talosta huokui, kuinka siellä on asunut hurjan määrätietoinen ja vahvatahtoinen ihminen.
Kävimme myös puoliskon edesmenneen äidinisän talossa. Talo on jäänyt tyhjilleen parikymmentä vuotta sitten, ja kymmenisen vuotta sitten siellä on joku sisaruksista viettänyt kesälomaansa. On vaikea uskoa.
Harja odotti portailla, että joku voisi lakaista pois syksyllä varisevat lehdet ja talvella portaille puskevat lumikinokset.
Töpseli oli otettu pois seinästä ettei ukkonen vain rikkoisi telkkaria ja lakanat odottivat nukkumaanmenijää.
Se on kaunista seutua se. Sinne voisi vaikka muuttaa asumaan.
maanantai 17. elokuuta 2009
Simple car for simple man
-
Mökillä on sitten mukavaa!
Oltiin palttiarallaa viikko karanteenissa mökillä (ei, en alkanut röhkiä eikä saparokaan kasvanut). Teki hurjasti mieli neuloa, mutta omat varastot ei olleet mukana. Lähikaupasta kuitenkin löytyi Seiskaveikkaa (ja bambupuikot itse asiassa ilmaantui veskasta, naisen käsilaukusta kun löytyy kaikki tarpeellinen!).
Simple car for simple man, kerrottiin Dodgen mainoksessa 30- tai 40-luvulla. Let me introduce you to simple yarn - for a simple girl. Lämpimät on ja ihana oli neuloakin!
Oi voispa aina olla kesä. Ja mökki.
-
Mökillä on sitten mukavaa!
Oltiin palttiarallaa viikko karanteenissa mökillä (ei, en alkanut röhkiä eikä saparokaan kasvanut). Teki hurjasti mieli neuloa, mutta omat varastot ei olleet mukana. Lähikaupasta kuitenkin löytyi Seiskaveikkaa (ja bambupuikot itse asiassa ilmaantui veskasta, naisen käsilaukusta kun löytyy kaikki tarpeellinen!).
Simple car for simple man, kerrottiin Dodgen mainoksessa 30- tai 40-luvulla. Let me introduce you to simple yarn - for a simple girl. Lämpimät on ja ihana oli neuloakin!
Oi voispa aina olla kesä. Ja mökki.
-
maanantai 3. elokuuta 2009
Kämmekkäitä
Halusin opetella neulomaan kämmekkäät ylhäältä alas, jotta voisin käyttää langat viimeiseen pätkään asti. Opettelun uhreiksi joutuivat Regian Design Line -kerät. Tykkään hurjasti noista väreistä, mutta välillä tuntui yksitoikkoiselta neuloa pitkä pätkä (eli loputtomasti!) vaikka sähkönsinistä. Kai se raitalangoissa ottaa koville, kun odottaa koko ajan uusia, ihania raitoja. Yksivärisissä langoissa sen yksivärisyyden kun kestää huoletta. :o)
Äidilläni on nivelreuma, joten hän on toivonut kämmekkäitä, joissa yläosa jatkuisi pitemmälle kuin alimpiin niveliin. Nyt piisaa. :)
Puikkoina näissä alemmissa käytin 2,25mm, ylemmissä 2,5mm. Pakko myöntää, että pienempi parempi. Onkohan käsiala löystynyt vai mikä riivaa, mutta hämmentävää yhtä kaikki. Mitähän seuraavaksi?
Itse toisinaan kuvittelen, miltä bloginpitäjät näyttävät. Laitan teille nyt linkissä kuvani, jotta teidän ei tarvitse enää miettiä tätä asiaa minun kohdallani. Minut on nyt nimittäin virallisesti tunnistettu. Kävimme kummityttöni ja hänen veljensä kanssa Särkänniemessä heinäkuussa ja yövyimme hotellissa. Kävin aamulla suihkussa ja istuskelin aikani sängynlaidalla. Veljenpoika istui oman sänkynsä laidalla mietteliäänä. Sitten tokaisi vakavana kulmat kurtussa, että "Sinä näytät ihan Moto Motolta." :D
-
Ohups
Ollaanpa sitä taas aktiivisesti oltu linjoilla. :) Minkäs teet, kesäillat on lyhyet ja vielä lyhyemmät, jos on hyvä keli.
Minttumaari valmistui! Lankana oli Wool, puikkoina 5mm. Jotain sössin tuossa reunuksessa, ei tullut yhtään oikein. Olisko mennyt kerrosmäärät sekaisin tuossa peruskuviossa.
Sarjassamme kuuluisia syitä luovuttaa tekeleensä muille, mutta ei ole tuo väri oikein minun. Kuvissa jää vähän liian vaaleaksi, on sellainen tumma joulunpunainen. Ostin joskus vauvanvaatteita varten, mutta ovat jääneet pyörimään. Tähän projektiin upposi 200g.
Lahjan saaja hyppi tasajalkaa iloisuuttaan. :) Ei tullut yhtään paha mieli luovuttaa pitkän ajan tekelettä pois.
Huivi valmistui aikaa sitten, mutta jo silloin oli mustikkaa vaikka kuinka paljon. Kuvissa todistusaineistoa.
-
Minttumaari valmistui! Lankana oli Wool, puikkoina 5mm. Jotain sössin tuossa reunuksessa, ei tullut yhtään oikein. Olisko mennyt kerrosmäärät sekaisin tuossa peruskuviossa.
Sarjassamme kuuluisia syitä luovuttaa tekeleensä muille, mutta ei ole tuo väri oikein minun. Kuvissa jää vähän liian vaaleaksi, on sellainen tumma joulunpunainen. Ostin joskus vauvanvaatteita varten, mutta ovat jääneet pyörimään. Tähän projektiin upposi 200g.
Lahjan saaja hyppi tasajalkaa iloisuuttaan. :) Ei tullut yhtään paha mieli luovuttaa pitkän ajan tekelettä pois.
Huivi valmistui aikaa sitten, mutta jo silloin oli mustikkaa vaikka kuinka paljon. Kuvissa todistusaineistoa.
-
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
Askel 1 melkein kokonaan
Ihania kommentteja! :} Kiitos jokaisesta.
Ollaan "kotiuduttu" (asutaan väliaikaisesti vielä toisaalla kuin oikeasti tulevassa kodissa, koska sinne tehdään kattoremonttia). Kaikki tavarat on vielä hukassa, enkä ole ehtinyt neuloa silmukkaakaan sitten töiden aloittamisen. Pääsin samaan kesätyöpaikkaan, jossa viime kesänäkin olin. Ihanaa! Loistavat työkaverit ja tuttu työ, johon vähän tulee lisäyksiä. Olen hurjan onnellinen, että pääsin a) töihin b) juuri tuonne. Asiakkaatkin on olleet tosi hyväntuulisia. Vielä on inhottavan paljon kouluhommia tehtävänä tässä sivussa. Vaivaavat vähän (paljon) päässä, mutta pitää alkaa työstää niitä pikkuhiljaa. Mutta miten ihmeessä illat voi sujahtaa niin nopeasti ohi?
Sitten neulomuksiin.
Tätini lähetti minulle viime kesänä käytetyn kannettavan synttärilahjaksi. Tästä oltiin vähän puhuttu, mutta tarkoitus oli että ostan koneen häneltä.
Hän on viluvarvas, joten tietenkin halusin lähettää hänelle kiitokseksi sukkia, mitäs muutakaan neuloja osaisi. Vaatimattomasti vuoden myöhässä, mutta tätiliini ymmärtää taatusti ja parempihan se on myöhään kuin ei milloinkaan.
Halusin kokeilla ensimmäistä kertaa puuvillaista sukkalankaa. Malli on se perinteinen, 60 silmukkaa (ajattelin että tämä varmaan venähtää). Lankana Onlinen puuvillainen sukkalanka, puikot 2,5mm. Tuota oli mukavaa neuloa, toivottavasti saan käyttökokemuksia, jotta tiedän tointaako tehdä toistekin.
Sitten tein Monkeyt aloe veraa sisältävästä Onlinen Wellness Colorista. Puikot 2,5mm.
Perussukat Sock4:sta. Aika mukava lanka.
3o1n -sukat Stepistä. Tämä on kyllä ihanaa! Olisi pitänyt aloittaa toinen sukka toisesta päästä kerää, että ei olisi olleet noin melkein samanlaiset. Minä siis teen tarkoituksella erilaiset.
Nämä Kertut aloitin aikanaan vähän välipalatyönä, mutta sitten jäivät. Nämä jää minulle.
Voi olla, että teen vielä pinkit Paraphernaliat tätiliinille. Hankin nimittäin uusia Paraphernalioita varten koon 2,25mm puikot. En olis koskaan uskonut sanovani, että tartten pienemmät puikot, kuin 2,5mm! (Enkä jokunen vuosi takaperin olisi varmaan uskonut käyttäväni edes 2,5mm puikkoja...)
Kaikki työt olivat pitkään kesken olleita ufoja. Joitakin vielä on jäljellä. Niiden suhteen en lupaa mitään, mutta katsotaan. Ajallaan teen valmiiksi kuitenkin. Hyppäsin kakkosaskeleen yli, mutta siinäpä ne loikoilee kuvassa nekin tekeleet.
P.S. Tunnetteko ketään tämän kevään ylioppilasta, joka pyrki yliopistoon ja haluaisi vastata muutamaan helppoon kysymykseen koskien erästä nettisivua? Olisin kauhean ilahtunut, jos tuntisitte / olette itse sellainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)