Kämmekkäitä

Halusin opetella neulomaan kämmekkäät ylhäältä alas, jotta voisin käyttää langat viimeiseen pätkään asti. Opettelun uhreiksi joutuivat Regian Design Line -kerät. Tykkään hurjasti noista väreistä, mutta välillä tuntui yksitoikkoiselta neuloa pitkä pätkä (eli loputtomasti!) vaikka sähkönsinistä. Kai se raitalangoissa ottaa koville, kun odottaa koko ajan uusia, ihania raitoja. Yksivärisissä langoissa sen yksivärisyyden kun kestää huoletta. :o)




Äidilläni on nivelreuma, joten hän on toivonut kämmekkäitä, joissa yläosa jatkuisi pitemmälle kuin alimpiin niveliin. Nyt piisaa. :)




Puikkoina näissä alemmissa käytin 2,25mm, ylemmissä 2,5mm. Pakko myöntää, että pienempi parempi. Onkohan käsiala löystynyt vai mikä riivaa, mutta hämmentävää yhtä kaikki. Mitähän seuraavaksi?

Itse toisinaan kuvittelen, miltä bloginpitäjät näyttävät. Laitan teille nyt linkissä kuvani, jotta teidän ei tarvitse enää miettiä tätä asiaa minun kohdallani. Minut on nyt nimittäin virallisesti tunnistettu. Kävimme kummityttöni ja hänen veljensä kanssa Särkänniemessä heinäkuussa ja yövyimme hotellissa. Kävin aamulla suihkussa ja istuskelin aikani sängynlaidalla. Veljenpoika istui oman sänkynsä laidalla mietteliäänä. Sitten tokaisi vakavana kulmat kurtussa, että "Sinä näytät ihan Moto Motolta." :D


-