Askel 2 + nolo paluu

Asiahan on nyt silviisiin, että en palannutkaan ihan niin rivakasti, kuin lupasin äskeisessä postauksessa. No, täällä kuitenkin ollaan ja oikein mukavalla asialla - nyt nimittäin helpotti! Kirjoitin ,ehrm, jokin aika sitten vapauteen johtavista askeleista, ja nyt voin ilolla todeta että viimein on nuo askeleet otettu! Nyt oli vuorossa kakkosaskel, eli ystävälle valmistuvat romppeet. En edes kehtaa kertoa paljonko nämä ovat myöhässä. Halusin tehdä jonkunlaisen Boogabagin variaation ja huivin pehmoisesta Teddystä, jota tulin ostaneeksi (kun osa maksetusta hinnasta meni hyvään tarkoitukseen). Innostuin tietenkin vain lisää, kun huomasin että lahjansaajan talvitakissa on samansävyistä vaaleanpunaista. Lopunviimein tuo huivi on nyt jo kolmannessa olomuodossa. Kuka olisi uskonut, että tavallisen huivin (4o4n) neulominen muodostuu noin vaikeaksi. Se ei koskaan ollut sopivan levyinen eikä pituinen. Nyt on hyvä! On pituutta ja on leveyttä. Ei kuitenkaan niin paljon, etteikö menisi ihan tavallisena kaulahuivina. Puikot taisi olla peräti 10mm.




Booga Bag -wannabe tuntui ensin olevan ihan tyhmä, ja kadutti suuresti että olin siihen niin paljon aikaani tuhlannut. Tein sen Pirtin kehräämön luonnonvalkoisesta hahtuvasta ja käytin 6mm puikkoja. Huovutin sen ensin kerran koneessa kuudessakymmenessä asteessa, sitten toisen kerran. Toisen kerran jälkeen laukku alkoi näyttää paljon paremmalta, ja oikeastaan ihan kivalta vuorituksen jälkeen. Minusta tuonne kuuluu ehdottomasti pieni, muovinen termospullo, jossa on jokin ihana piirretty kuva.





Ensi kertaan! Moi!

Vaikka mitä!

Nyt kyllä tuli liikoja lupaava otsikko, mutta ajattelin vain kertoa, että täällä ollaan ja hurjasti olisi tekeleitä näytettäväksi. Kuvaaminen vaan ei ole nyt maistunut, sille taas on ihan ymmärrettävä syy.

Palajan pian!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mikä päivä!
Postissa tuli KAKSI yllätystä!

Esittelen avausjärjestyksessä.

Olin onnekas ja voitin Oranssin arvonnassa ihan vasta - pikkuisen on rouva nopea postittelemaan! Mulla taas ei muisti näemmä kanna kovin pitkälle. Mulla ei nimittäin yhtään lanttu leikannut, kun Oranssi kirjoitti käyneensä postissa. :D

Kun avasin tätä pakettia, niin puolisko repesi. Olisi kuulemma pitänyt saada kuva ilmeestä. Kieltämättä leuka saattoi vähän tipahtaa... MULLE!!! Kirjoneulelapaset!!! En muista milloin mulla on viimeksi ollut kunnon kirjoneulelapaset, mutta en kyllä sitäkään, että milloin olen saanut jotain itsetehtyä. Taitaa olla Haavistot. Ihanan pitkät!




Nämä on vielä siitä ihanat, että minähän en osaa ensinkään tehdä kirjoneuletta, joten osaan kyllä arvostaa näitä ihan hurjasti. Taatusti olleet tosi työläät.




... minusta kyllä tuntuu, etten raski käyttää noita. :F

Lisäksi Oranssin paketista löytyi kaksi kerää Fabelia! Tuliskohan näistä Baktus... (Äiti, niin mut kun kaikki muutkin!) Teetäkin oli!




Kuvissa työskentelee tarkastuslautakunta. Totesi langat erinomaisen hyviksi. Vaikka siihen Baktukseen.

Ihan kuin Oranssi olis käynyt kuvaamassa mua salaa...




Kiitos hurjasti, tuo oli aivan ihana yllätys! <3
Oon ihan liikuttunut noista lapasista, että joku raskiikin antaa tuollaiset pois.

Sitten toiseen pakettiin!
Oltiin menossa mökille saunomaan, kun avasin näitä yllätyksiä. Matkalla ehti tulla jo sen verran pimeä, että tässä vaiheessa ei enää oikein nähnyt. Piti mennä vaan käsikopelolla. Sisältö oli aivan hurjan pehmeää! Valossa tuolle pehmoisuudelle löytyi luonnollinen selitys. Lanka on nimittäin Kauhavan Kangas-Aitan Siloa, jossa on 75% merinoa ja 25% silkkiä! :)



Nämä langat sain siitä (mitättömästä!) hyvästä, että jeesasin erästä nuorta virkkaajaa. Neitosella oli suunnitelmissa setti, johon kuuluisi kaulahuivi ja myssy, mutta lanka oli loppumassa. Muistelin sitä varastostani löytyvän (ja vielä kesti pitkään löytää ne eli kesti pitkään ennen kuin saapuivat perille) ja tarjosin niitä virkkuupuuhiin. Pyysin itselleni yllärin vastalahjaksi. Eikö ollutkin taktista. :o)
Toivottavasti käsityökärpänen iskisi oikein kunnolla, sekä tyttäreen että äitiin. Siihen olis kyllä hyvät mahikset, kun käy tuollaisia ihanuuksia ostelemassa... ;)

Lankaa tuli 300g. Se on niin pehmoista, etten sanoisi siloista, että sen pitää ehdottomasti päätyä ihoa vasten. Ajattelinkin tehdä siitä jonkun kauniin huivin (ehkä Lumi?) tulevan syystakkini seuraksi. Sekin on vihreä.



Väreistä puheenollen.
Tuija murehti edellisen postauksen kommentissa ettei käynyt ennen lankaostoksia blogissani tekemässä agentin hommia, mutta eipä näemmä olis tarvinnutkaan, kerran on tuollainen meedio. :D Lankojen mukana tulleessa kirjeessä toivottiin, että värit osuisivat kohdalleen. No kyllä! Minusta nuo on ihan just minun värisiä lankoja.

Eikö? :)



Kiitos ihan tosi paljon! Tämä oli ihana yllätys (ja ihan liikaa..!) ja minulle täysin tuntematonta lankaa! Toivottavasti saan pian raportoitua valmiista huivista. :) Tiedä vaikka kuultais pianonsoittoa tämän lankavaihdon tiimoilta aikanaan. :)

Aaah. Lähetän tämän ilon ja onnen jokaiselle lukijalle!
Ehkäpä laitan itsekin hyvän kiertämään jonkun hetken päästä.


-

Viikonloppuna

Lähdettiin reissaamaan puoliskon mummolaan.






Nyt talo on tyhjä.




Mummo kiukuttelee rapiat sadan kilometrin päässä omassa yksiössään, jossa hänellä käy apua neljä kertaa päivässä.




Nyt on helppo ymmärtää häntä. Talosta huokui, kuinka siellä on asunut hurjan määrätietoinen ja vahvatahtoinen ihminen.












Kävimme myös puoliskon edesmenneen äidinisän talossa. Talo on jäänyt tyhjilleen parikymmentä vuotta sitten, ja kymmenisen vuotta sitten siellä on joku sisaruksista viettänyt kesälomaansa. On vaikea uskoa.




Harja odotti portailla, että joku voisi lakaista pois syksyllä varisevat lehdet ja talvella portaille puskevat lumikinokset.




Töpseli oli otettu pois seinästä ettei ukkonen vain rikkoisi telkkaria ja lakanat odottivat nukkumaanmenijää.








Se on kaunista seutua se. Sinne voisi vaikka muuttaa asumaan.

-

Simple car for simple man

-




Mökillä on sitten mukavaa!




Oltiin palttiarallaa viikko karanteenissa mökillä (ei, en alkanut röhkiä eikä saparokaan kasvanut). Teki hurjasti mieli neuloa, mutta omat varastot ei olleet mukana. Lähikaupasta kuitenkin löytyi Seiskaveikkaa (ja bambupuikot itse asiassa ilmaantui veskasta, naisen käsilaukusta kun löytyy kaikki tarpeellinen!).




Simple car for simple man, kerrottiin Dodgen mainoksessa 30- tai 40-luvulla. Let me introduce you to simple yarn - for a simple girl. Lämpimät on ja ihana oli neuloakin!




Oi voispa aina olla kesä. Ja mökki.




-

Kämmekkäitä

Halusin opetella neulomaan kämmekkäät ylhäältä alas, jotta voisin käyttää langat viimeiseen pätkään asti. Opettelun uhreiksi joutuivat Regian Design Line -kerät. Tykkään hurjasti noista väreistä, mutta välillä tuntui yksitoikkoiselta neuloa pitkä pätkä (eli loputtomasti!) vaikka sähkönsinistä. Kai se raitalangoissa ottaa koville, kun odottaa koko ajan uusia, ihania raitoja. Yksivärisissä langoissa sen yksivärisyyden kun kestää huoletta. :o)




Äidilläni on nivelreuma, joten hän on toivonut kämmekkäitä, joissa yläosa jatkuisi pitemmälle kuin alimpiin niveliin. Nyt piisaa. :)




Puikkoina näissä alemmissa käytin 2,25mm, ylemmissä 2,5mm. Pakko myöntää, että pienempi parempi. Onkohan käsiala löystynyt vai mikä riivaa, mutta hämmentävää yhtä kaikki. Mitähän seuraavaksi?

Itse toisinaan kuvittelen, miltä bloginpitäjät näyttävät. Laitan teille nyt linkissä kuvani, jotta teidän ei tarvitse enää miettiä tätä asiaa minun kohdallani. Minut on nyt nimittäin virallisesti tunnistettu. Kävimme kummityttöni ja hänen veljensä kanssa Särkänniemessä heinäkuussa ja yövyimme hotellissa. Kävin aamulla suihkussa ja istuskelin aikani sängynlaidalla. Veljenpoika istui oman sänkynsä laidalla mietteliäänä. Sitten tokaisi vakavana kulmat kurtussa, että "Sinä näytät ihan Moto Motolta." :D


-

Ohups

Ollaanpa sitä taas aktiivisesti oltu linjoilla. :) Minkäs teet, kesäillat on lyhyet ja vielä lyhyemmät, jos on hyvä keli.

Minttumaari valmistui! Lankana oli Wool, puikkoina 5mm. Jotain sössin tuossa reunuksessa, ei tullut yhtään oikein. Olisko mennyt kerrosmäärät sekaisin tuossa peruskuviossa.




Sarjassamme kuuluisia syitä luovuttaa tekeleensä muille, mutta ei ole tuo väri oikein minun. Kuvissa jää vähän liian vaaleaksi, on sellainen tumma joulunpunainen. Ostin joskus vauvanvaatteita varten, mutta ovat jääneet pyörimään. Tähän projektiin upposi 200g.




Lahjan saaja hyppi tasajalkaa iloisuuttaan. :) Ei tullut yhtään paha mieli luovuttaa pitkän ajan tekelettä pois.




Huivi valmistui aikaa sitten, mutta jo silloin oli mustikkaa vaikka kuinka paljon. Kuvissa todistusaineistoa.



-