Muutimme syksyllä vuokralle omakotitaloon. Kerrostalokolmiossa kulutimme sähköä vuodessa 960kWh ilman pihistelyä, mutta näin omakotitalossa sähkönkulutus alkoi pelottaa. Täällä sähköä tuntuu kuluvan paljon itsestä riippumatta. Näitä sähkönsyöjiä ovat muun muassa ilmastointi, lämminvesivaraaja sekä lattialämmitys. Lattialämmitys on pakko pitää kosteissa tiloissa, lämminvesivaraajaa on pienennetty ja ilmastointikaan ei kohise tarpeettoman isolla.
Minulle iski energiapiheys, haluan olla energiatehokas. Pyysin puoliskolta, että laitetaan lattialämmitystä vessassa pienemmälle, eihän me siellä röilätä vettä lattialle. Puolisko suostui, mutta vain sillä ehdolla, että teen meille lämpimät tossut vessassa astelua varten. No, ei siellä nyt oikeasti niiiiin kylmä lattia ole... :)
Kahdet tossut on jo huovutettu koneessa, kahdet odottaa huovuttamista. Ajattelin että huovutan ne vasta kun nämä ovat puhki / muuten kaipaa uusia tossukoita.
Lankana on ihana Pirtin kehräämön hahtuva, puikot taisi olla 7mm. Näitä tossuja olen tehnyt ennenkin, malli on kantapään kautta kokeiltu. Nyt haluan meille vielä sellaisen vessanaulakon, jossa vessatossuja voisi pitää.
(Joku hirveä tötterö noissa puoliskon tossuissa kärjessä, noissa limeoransseissa! Tekis mieli sanoa että miltä se näyttää, mutta enpä kuitenkaan sano. Toivottavasti armailla lukijoillani ei ole yhtä likaista mielikuvitusta kuin minulla. Ei se kyllä tuolta näytä livenä...)
Malli on siis kantapään kautta kokeiltu, mutta alunperin lähdin liikkeelle ihanan Kangaskasan tossuohjeesta. Siinä muistaakseni tossusta tuli liian pieni jalkaani pituussuunnassa ja se ahdisti tuosta jalkapöydältä (mulla on korkea jalkapöytä ja muuten semmonen littana räpylä). Äitille olen tehnyt tossut Kangaskasan ohjeella, ja äipälle olivat... no, kuin tehdyt.
Mittees muuta oun ahkeroinunna? No vaikka mitä.
Tiskirättimania iskee tännekin. Aika äkkiä sitä puheensa pitää pyörtää. Muistan kun teinimpänä siivoilin aina mummilla ja mummilla oli käytössä milloin mitäkin verkkarinpaloja. Meillä kotona siivottiin viimeisen päälle hifisti, oli mikrokuitua ja sitä sun tätä - ja siivoaminen oli hirveän helppoa ja tuskatonta (mutta silti olen ihan onneton siivoamaan, höh). Mummi sitten käytti, kuten sanottua, milloin mitäkin verkkarinpaloja ja ei voi sanoa muuta kuin että esmes vedenimukyvystä sai vain unelmoida niiden kanssa. Ja joo, siihen säästäväisyyteen on aivan selvä syy ja hävettää nillittää säästäväisyyden seurauksista, kun takana on ollut mitä on. Kuitenkin päätin, että teen siivouksesta aina helppoa itselleni enkä kitsastele siivousvehkeiden ostossa ja vannoin, etten varmasti ikinäkoskaan rupea kierrättämään vanhoja rääsyjä siivoukseen. No, en kierrätä vieläkään, mutta lähellähän tässä ollaan (ja kun näin ensimmäisiä tiskirättejä niin tuhahtelin että onpa sitä taas kaikenlaista - suhtautuuko sitä aina niin negatiivisesti kaikkeen vai olikohan nämä vaan vanhoja traumoja?). Pakko myöntää, että aivan loistava idea, keneltä lie sitten ikuna lipsahtanutkaan. Hyvä että rantautui Suomeen!
... veisköhän näitä mumpsallekin? :)
Kaksi tassutiskirättiä Novitan Bambu-langasta. Lanka oli kaksinkerroin ja puikot 3,5mm.
(Toista on jo ehditty käyttää aika paljon, kuten kuvasta näkyy. Kohtapa pääsee pyykkiin mokoma!) Noita Bambuja minulla oli kolme kerää, ja ne reppanat yrittävät tulla vaikka miksi. Ensin yritin tehdä niistä mekkoa ystäväni vauvalle, ei onnistunut. Sitten yritin tehdä tiskirättiä yksinkertaisesta langasta, ei onnistunut. Sitten kokeilin Shetland triangle -huivia ja pääsin jo aika pitkälle, mutta ei vaan onnistunut.
Siinähän tuli loistava aasinsilta mumpsaan. Mummi täytti 85 vuotta tammikuussa, ja tein hänelle yhdistetyksi joulu- ja synttärilahjaksi huivin Pirtin kehräämön karstalangasta (oooooi mä sitten rakastan tuota - joko mä olen sanonut että mä rakastan Pirtin kehräämön lankoja?). Malli on jälleen Villapallon Ruska-huivi. Lahja taisi osua ja upota, kun oli hartioilla sitten 85-vuotisjuhlilla. Jes! Muistin kyllä korostaa, että lanka on 100 % villalankaa, koska mummi on joskus narissut siitä, miten täyttä villalankaa ei saa enää mistään, "vaan kaikissa on niitä mahaireja ja mitä ne nyt on". Harmi, ettei mummi enää neulo, veisin heti sylillisen villalankaa! Silloin aikanaan en osannut kiinnittää tuohon kommenttiin mitään huomiota (ja totta se oli, ei tainnut Novitan valikoimissa olla siihen aikaan ihmeemmin täyttä villaa - ei niitä ainakaan saanut sen kaupungin kaupoista). Jospa mummin arvot periytyisivät minullekin. :)
Puikkoina taisi olla 6mm. Kuva taas nolo, mutta koetin vähän trimmata sitä, koska vähän ylempänä näkyisi pingotuslakanan keskellä oleva reikä... No, kylläpä kannatti sanoa, kun kerta näin vaivaa sitä piilotellakseni. :D Paljon parempi kuva olisi sieltä synttäreiltä, mutta en laita vielä ainakaan kun en osaa peittää päätä.
Stay tuned! Luvassa myöhemmin (en sano milloin tarkemmin, ehkä tähän tahtiin ensi jouluna) aivan hirveitä tekeleitä! Sanon jo nyt, että herkimpien ei sitten kannata katsella, voipi jäädä pysyviä traumoja. Niihin töihin liittyy se "minä olen nämä ostanut, ne on käytettävä sitten myös" -syndrooma (eikun perversio).
P.S. Ehkä kohta siivous jo meikäläisellekin maittaa, kun riittävä motivoija löytyy?
P.P.S. Olen näemmä kirjoittanut tämän postauksen ensimmäinen helmikuuta. Minä luulin että nyt on 22.2.
1 kommentti:
Tulin kurkkimaan:)
Lähetä kommentti